Pajukorissa timjamintuoksuinen
Perhoharjus
Kasvussa aluekohtaista vaihtelua
|
Perhonkuva on skannattu kyseisestä lehdestä, joten laatu ei vastaa alkuperäistä lehtikuvaa. |
 |
| Mc Murray Ant |
|
Koukku: #14, ohutlankainen Lanka: musta tai punaruskea Takapallo: balsa, musta Etupallo: balsa, musta tai punainen Häkilä: tummanruskea tai musta kukonhäkilä, pallojen väliin |
|
Mennäänpä vielä vuosien takaiseen perhostelutapahtumaan Iijoen Pirinkoskelle. Oli lokakuun alku ja vesi joessa alhaalla. Pirinkosken kämpän yläpuolella oli hyvännäköinen paikka kalastaa pintaperholla virran reunamilla majailevia harjuksia. Kahlasin sopivalle paikalle ja sidoin perukkeeseen vesiperhojäljitelmän. Perho kellui mukavasti. Kohta ensimmäinen harjus nousi perhoa katselemaan, mutta jätti sen rauhaan. Uusin heittoja. Näytti siltä, että perhosta oli kiinnostunut useampikin virran reunaman harjus, mutta kaikki ne hylkäsivät perhon. Taas kerran komea harjus nousi näkyvästi perhoa kohden, ennenkuin katosi asentopaikalleen. Mikä neuvoksi? Perhojen vaihto ei tuottanut toivottua tulosta, eli vavanlatvaa taivuttelevaa purje-evää. Virralla jatkui kuumeinen perhorasian penkominen. Silmiini osui balsasta tehty pienoinen muurahaisjäljitelmä, Mc Murray Ant. Väriltään perho oli lähes musta, toisessa pallossa oli hieman punaista, sekä musta häkilä. Perho oli sidottu nro 14. koukkuun. Päätin kokeilla vielä tätä perhoa, vaikka toivoni oli hiipumassa, kuin nuotio ilman puita. Loppu oli kuin parhaimmissa kalavalheissa. Sain kolme komeaa harjusta ja kaikki tulivat haaviin saakka, mutta sitten balsamurkkuni kovia kokeneena - hajosi! |
Harjuksien kasvuun ja kuntokertoimeen (=pituus/painosuhde) vaikuttaa niiden populaatiotiheys ja ravinnon määrä, yhdessä tai erikseen. Aluetasolla harjukset näyttävät kasvavan hyvin välittömästi järven alapuolisella jokiosuudella. Pohtia voi sitä, onko em. osuudella harjuksille enemmän ja monipuolisempaa ravintoa tarjolla, kuten vesihyönteisiä ja pikkukaloja.
Mm. Iijoen Jokijärven alapuolisilla virta-alueilla harjukset syövät syksyisin - syönnöksistä päätellen - melkoisia määriä pikkuahvenia. Jokivesi on järven vaikutusalueella lämpimämpää pidemmälle syksyyn, jolloin harjuksien kasvukauden voi myös olettaa pidentyvän.
Esimerkkinä kasvusta ja kuntokertoimesta kaksi jokea Taivalkoskella, Iijoen pääuoma ja Iijokeen laskeva Kostonjoki. Tein näiden jokien kolmelta alempana mainitulta alueelta ikämäärityksen yli sadan harjuksen suomuista vuonna 1995, sekä kalojen kuntokerroin vertailun.
Suomuista selvisi, että Jokijärven alapuolen kolmannen kesän päättäneistä (2+) perhoharjuksistani oli huomattava osa jo mittaluokkaa (30 cm) perhokauden lopulla. Saaliissa oli kuitenkin eniten reilusti mitantäyttäneitä, neljännen kesän päättäneitä (3+) yksilöitä.
Sen sijaan Jokijärvestä noin 45 kilometriä alempana Iijoella sijaitsevan, suositun kalastusalueen harjuksien kasvu vaikutti olevan hitaampaa muihin alueisiin verrattuna. Kaikki (yli 30 cm) yksilöt olivat kesä-heinäkuussa vähintään (4+), eli kulumassa oli jo viides kesä virtojen vierillä.
Kostonjärvestä laskevan Kostonjoen yläosan harjuksissa oli kesä-heinäkuussa eniten neljättä kesäänsä (3+) porskuttelevia yksilöitä, jotka ylittivät alamitan selvästi. Siis samansuuntainen kasvu, kuin Jokijärven alapuolella. Kostonjoen yläosa on aikoinaan perattu rännimäiseksi uittoa varten. Tästä huolimatta Kostonjoen yläosalla harjuksien kuntokerroin oli korkeampi verrattuna sitä Iijoen pääuoman harjuksien kuntokertoimeen.
Luonnonpoikastuotannon lisänä Iijokeen istutetaan vuosittain useisiin pisteisiin - Iijoen alaosan rakentamisen vuoksi - huomattavia määriä harjuksen 1-kesäisiä poikasia. Saaliiksi saadut harjukset ovat velvoitteen suorittajien mukaan peräisin pääosin luonnonkutuisesta kannasta. Harjuksia on istutettu enemmälti vasta velvoitetarkkailujakson 1983-1993 viimeisinä vuosina.
Harjuksen kasvu Keski-Suomen reittivesien välikoskissa on aivan omaa luokkaansa ja Iijoki jää taatusti hopealle. Tänne Päätalo-pitäjään on kantautunut sellaista tietoa, että harjuksien kasvu olisi sitä parempi, mitä eteläisemmästä Suomesta on kysymys. Mm. Uudellamaalla on tiedon mukaan harjuksia istutettu useisiin kohteisiin ja vuotuinen kasvu on kuulemma ennätysluokkaa.
